Rahoitus
Yhä pidemmät maksuajat piinaavat yrityksiä – miten laskurahoitus helpottaa yritysten ahdinkoa?
10 syyskuuta 2024
Julkaistu maanantai, 11 lokakuuta 2021 13.08Rahoitus
Työsuhdepyörän on pystynyt hankkimaan entistä kannattavammin verovapaan luontoisedun ansiosta vuoden 2021 alusta alkaen. Pyöräedun enimmäismäärä rajaa kuitenkin työntekijän mahdollisuuksia sisällyttää esimerkiksi pyörähuollot sopimukseen mukaan. Lue blogistamme, miksi nykyistä lakia kannattaisikin muuttaa siten, että työntekijä voisi itse päättää, käyttääkö hän työmatkoihin tarkoitetun 3400 euron luontoisedun joko työsuhdematkalippuun, -polkupyörään tai molempiin.
Verottajan tulorekisteriin on ilmoitettu syyskuun 2021 loppuun mennessä noin 8 400 työsuhdepolkupyörää, kun heinäkuuhun mennessä lukema oli vasta 4 500 kappaletta. Pyörien määrä näyttää kesän jälkeen lähes kaksinkertaistuneen.
Ottaen huomioon polkupyöriin kohdistuneet saatavuusongelmat sekä sen, että työsyhdepyörien verovapaus alkoi vasta 1.1.2021, työsuhdepyöräily on saanut hyvän alun alleen. Luontoisetu ja työsuhdepyöräily kiinnostavat selkeästi monia – niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin.
Kysyntä on yllättänyt positiivisesti myös pyöräkauppiaat. Koska osa tilatuista pyöristä on vielä toimittamatta asiakkaille, niin vuoden loppuun mennessä noin 10 000 työntekijää on saanut uuden pyörän työmatkojensa taittamiseen. Vuonna 2022 arvioimme, että työsuhdepyörien kysyntä tuleekin olemaan 30 000 - 50 000 pyörää.
Työsuhdepolkupyörän hankinnasta vastaa aina työnantaja, joka voi joko pidättää pyörän kustannukset palkasta tai tarjota sen työsuhde-etuna palkan päälle tai näiden kombinaationa. Työnantaja voi tarjota työntekijälle työsuhdepyörän joko ostamalla pyörän tai hankkimalla sen leasing-sopimuksella. Vaikka työsuhdepyörän hankkii työnantaja, tulee pyörä työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön ja on siten vapaasti käytettävissä myös vapaa-ajalla.
Nykyään työnantaja voi tarjota työntekijälle verovapaan työsuhdepyörän, jonka verovapaan luontaisedun arvo on enintään 1 200 euroa vuodessa eli 100 euroa kuukaudessa. Mikäli pyörän kulut ovat enemmän kuin 1 200 euroa vuodessa, tällöin ylimenevä osa on veronalaista luontaisetua. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on taas yhteensä 3 400 euroa vuodessa.
Kysymys kuuluukin: kannustetaanko tällä hetkellä tarpeeksi työsuhdepyöräilyä, jonka verovapaaksi rajaksi on asetettu mainittu 1 200 euroa vuodessa? Voisiko tulevaisuudessa olla vain yksi yhteinen 3 400 euron raja työsuhdematkalipun ja -polkupyörän verovapaasta enimmäismäärästä?
Nykyisen lain muuttaminen siten, että työntekijä voisi itse päättää, kuinka paljon hän käyttäisi koko 3 400 euron veroedusta työsuhdematkalippuun ja kuinka paljon työsuhdepolkupyörään voisi kannustaa entisestään työmatkapyöräilyyn.
Tämä voisi tarjota moniakin etuja, sillä pyöräilyllä on positiivinen vaikutus niin työntekijän terveys kuin liikenteen päästövähennykset mielessä pitäen. Pyöräily on tehokasta terveys- ja kuntoliikuntaa, jolla on myös positiivinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin ja mielialaan. Työsuhdepyöräilyn tasa-arvoisempi tuki olisi siten linjassa myös liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden lisäämisen ja valtion julkilausuttujen ilmastotavoitteiden kanssa.
Tällä hetkellä erityisesti sähköavusteisten pyörien kysyntä on voimakkaassa kasvussa ja ensi vuoden osalta hintapaine uusien mallien osalta näyttää olevan sellainen, että pyörien hinnat tulevat pikemminkin nousemaan kuin laskemaan. Syynä tähän on muun muassa voimakas maailmanlaajuinen polkupyörien kysyntä, joka kohdistuu nimenomaan sähköavusteisiin polkupyöriin. Lisäksi komponentti- ja konttipula sekä rahtihintojen voimakas nousu eivät ainakaan puolla hintojen laskemista.
Kuten mainittu, työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa. Jos koko summan voisi kohdistaa työsuhdepyörään, mahdollistaisi se sen, että huollon voisi sisällyttää työsuhdepyöräsopimukseen myös arvokkaampien pyörien osalta. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että vain pienessä osassa sopimuksia on huolto mukana. Siten vastuu pyörän huoltamisesta jää useimmiten käyttäjälle, jolloin riski kasvaa sen osalta, tuleeko pyörää huollettua sopimuskauden aikana perusteellisesti.
Toinen haaste varsinkin arvokkaampien pyörien osalta on se, että kohde jaksotetaan helposti 4-5 vuoden sopimukselle, joka saattaa olla varsinkin uuden teknologian ja voimakkaasti kehittyvän tekniikan osalta yllättävän pitkä aika. Ideaalitilanne olisi, että polkupyörien jaksotukset, eli työsuhdepyöräedun pituus, olisi mieluummin 2-3 vuotta 4-5 vuoden sijaan.
Työnantaja voi tarjota työntekijälle työsuhdepyörän leasing-sopimuksella. Leasingilla työsuhdepyörä hankitaan vuokraamalla ostamisen sijaan, joten työnantajan ei tarvitse sitoa pääomaa pyörään, vaan kustannus jakautuu tasaisesti koko käyttöajalle. Leasing-sopimuksen etuna on, että siihen voi palveluntarjoajasta riippuen lisätä myös huoltopalvelut, varkausvakuutuksen ja varusteet, jotka tuovat lisäarvoa käyttäjälle, joka voi siten käyttää leasing-pyörää huoletta. Leasing-sopimuksen päätyttyä pyörän voi myös lunastaa joko työnantaja tai työntekijä.
Pyöräliikkeille leasing-palvelu on erinomainen ratkaisu rahoittaa myyntiä, jotta työsuhdepyörän tarjoava työnantaja pystyy hankkimaan pyörät työntekijöilleen vaivattomasti ilman suurta alkuinvestointia. Pyöräkauppias saa leasing-rahoituksen käyttöönsä helposti, sillä luottoriskin kantaa leasingin tarjoama rahoitusyhtiö, jonka kautta hoituu myös laskutus. Verollinen vuokraerä (korkeintaan 100 euroa) ilmoitetaan sellaisenaan verottajan tulorekisteriin verovapaana polkupyöräetuna.
Rahoitus
10 syyskuuta 2024
Rahoitus
23 toukokuuta 2024
Rahoitus
01 maaliskuuta 2024
Rahoitus
29 joulukuuta 2021
Rahoitus
09 heinäkuuta 2021
Rahoitus
12 huhtikuuta 2021
Rahoitus
02 marraskuuta 2020
Rahoitus
16 lokakuuta 2020
Rahoitus
16 heinäkuuta 2020
Rahoitus
25 maaliskuuta 2020