8 asiaa perinnästä, jotka jokaisen yrityksen on hyvä tietää

Tämä blogikirjoitus on alunperin julkaistu 27.9.2021. Blogin sisältö on tarkistettu ja päivitetty 05/2022.

1. Mistä perintäkulu muodostuu?

Perintäkulut ovat maksun myöhästymisestä ja perinnästä aiheutuneita kustannuksia, jotka velallisen tulee korvata alkuperäiselle velkojalle. Kuluja voi kertyä velkojan omien perintätoimenpiteiden tai perintäyhtiön tekemien toimenpiteiden myötä. Yrityssaatavien perintäkulut perustuvat 1.5.2022 voimaan tulleeseen lakiin ja voivat siten muodostua muun muassa maksumuistutusten ja maksuvaatimusten lähettämisestä, maksuajan pidennyksestä, maksusuunnitelman laatimisesta ja tratan käytöstä. Perintälaissa määritellään myös yrityssaatavien kulujen enimmäismääristä, jotta kulut eivät kasvaisi liian suuriksi.

2. Mitä tehdä, kun yritys saa kirjeen perintäyhtiöltä?

Yrityksen perintäyhtiöltä saama kirje voi olla maksumuistutus tai maksuvaatimus riippuen siitä, kuka perintää hoitaa. Mikäli yrityksesi ei ole maksanut laskuaan eräpäivään mennessä, voi joko velkoja tai perintäyhtiö lähettää maksumuistutuksen. Maksumuistutus eli maksukehotus on yksinkertaisesti muistutus siitä, että lasku tulee maksaa, ja se sisältää alkuperäisen laskun lisäksi usein viivästyskoron ja muistutusmaksun.

Jos saamasi maksumuistutus on aiheeton, olethan velkojaan yhteydessä asian selvittämiseksi. Mikäli olet maksanut laskun eräpäivän jälkeen, mutta saanut silti  maksumuistutuksen, tarkista ensin, että muistutus koskee juuri kyseistä laskua, ja ole yhteydessä velkojaan maksumuistutuksen toimintaohjeiden mukaan. Jos muistutuksen alaista laskua ei ole maksettu, voi laskun maksaa viivästyskorkoineen ja muistutuskuluineen maksumuistutuksesta löytyvien maksutietojen avulla. Mikäli yrityksesi on tilanteessa, ettei pystytä laskua maksamaan, kannattaa maksumuistutuksen lähettäjään olla yhteydessä ja neuvotella maksujärjestelystä.

Maksuvaatimus eli perintätoimiston määrämuotoinen perintäkirje lähetetään, jos laskua ei ole maksettu eikä velkojaan olla oltu yhteydessä maksumuistutuksista huolimatta. Kun yrityksesi vastaanottaa maksuvaatimuksen, voidaan velka hoitaa vielä vapaaehtoisen perinnän keinoin. Helpointa on siis sopia laskun ja kertyneiden perintäkulujen maksusta. Mikäli laskua ja perintäkuluja ei voida maksaa kerralla, kannattaa ottaa yhteyttä perintäkirjeen lähettäneeseen perintätoimistoon ja sopia maksusuunnitelmasta. 

3. Mitä tarkoittaa trattauhka?

Tratta on julkisuusuhkainen maksuvaatimus yritysvelalliselle ja yksi yritysperinnän keinoista. Trattaperinnässä perintätoimisto lähettää velalliselle trattakirjeen, johon on merkitty eräpäivä, mihin mennessä tratta tulisi maksaa. Tratan lähettämisestä ilmoitetaan samalla luottotietorekisterin ylläpitäjälle, joka lisää yrityksen tietoihin maksuviivemerkinnän. Mikäli trattaa ei makseta eräpäivään mennessä, voi perintätoimisto protestoida tratan, mikä aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän velallisyrityksen luottotietoihin. Protesti voidaan tehdä hiljaisesti, jolloin trattamerkintä lisätään yrityksen luottotietoihin, tai julkisesti, jolloin tieto julkaistaan myös talousalan lehtien protestilistoissa. Trattamerkintä voi vaikeuttaa yrityksen toimintaan, joten trattakirjeeseen on syytä reagoida eräpäivään mennessä.

4. Milloin koituu maksuhäiriömerkintä?

Maksuhäiriömerkintä syntyy silloin, kun yritys jättää maksamatta velkansa maksuhuomautuksista huolimatta ja laiminlyö näin maksuvelvollisuutensa. Merkintä luottotietoihin ei tule kuitenkaan yllätyksenä, sillä velallinen pidetään ajan tasalla perinnän etenemisestä. Yleisimmin maksuhäiriö voidaan lisätä yrityksen luottotietoihin, mikäli perintätoimiston lähettämää trattaa ei maksettu tai trattakirjeeseen ei ole reagoitu annettuun eräpäivään mennessä. Yritys voi saada merkinnän luottotietoihinsa myös silloin, kun maksamattomasta saatavasta on haettu käräjäoikeuden maksutuomio tai annettu ulosottomiehen ilmoitus.

5. Riitaisten saatavien perintä

Mikäli velallinen reklamoi saamansa laskun ja kiistää maksuvelvollisuutensa, mutta velkoja ei koe reklamaatiota aiheelliseksi tai perustelluksi, muuttuu saatava riitaiseksi. Velallisen tulee antaa laskun riitautukseen perustelut, joiden perään tulee myös kysellä hyvän perintätavan mukaisesti. Lasku voidaan riitauttaa jo ennen perintää tai missä tahansa perinnän vaiheessa ja lasku voidaan reklamoida joko vain osittain tai kokonaan.

Mikäli lasku riitautetaan, tulee vapaaehtoinen perintä lopettaa heti. Perintää saa kuitenkin jatkaa, mikäli perusteita riitautukselle ei saada, tai mikäli annetulla perusteella ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Jos lasku on riitautettu vain osittain, riidattoman osan perintää voidaan jatkaa normaalisti. Vapaaehtoisen perinnän päätyttyä riitainen lasku voidaan yrittää ratkaista neuvottelemalla, mikä on usein paras vaihtoehto molemmille osapuolille, sillä riita-asian oikeudenkäynti voi kestää vuosia. Mikäli yhteisymmärrykseen ei sovittelusta huolimatta päästä, voidaan saatava siirtää oikeudelliseen perintään.

6. Minkä suuruinen saatava kannattaa viedä oikeudelliseen perintään?

Oikeudellisesta perinnästä sovitaan aina yhdessä alkuperäisen velkojan kanssa, koska siitä aiheutuu aina kuluja kantajalle eli velkojalle. Viranomainen veloittaa haastehakemuksen käsittelystä viranomaiskulun, joka voidaan veloittaa vastaajalta eli velalliselta. Vastaaja voi kuitenkin riitauttaa saatavan, jolloin hävinnyt osapuoli vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista. Oikeudelliseen perintään siirrettävän saatavan suuruudella ei siis ole merkitystä, mutta asian kuluriski on hyvä puntaroida etukäteen. On kuitenkin useimmiten parempi lopputulema molemmille osapuolille, jos perintä saadaan päätökseen vapaaehtoisen perinnän keinoin, joten siihen on hyvä pyrkiä maksumuistutuksin ja -vaatimuksin ennen oikeudelliseen perintään siirtymistä.

7. Koska velka vanhenee?

Kun velka vanhenee, velallisen maksuvelvollisuus lakkaa ja perintä lopetetaan. Laki velan vanhentumisesta sääntelee, milloin ja missä tilanteissa velka voi vanhentua. Lakia ei kuitenkaan sovelleta velkoihin, jotka voidaan periä ulosotossa ilman käräjäoikeuden maksutuomiota. Yleinen velan vanhentumisaika on kolme vuotta. Viiden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan taas silloin, kun velalle on haettu ulosottokelpoinen tuomio.

Velan vanheneminen voidaan katkaista monin vapaamuotoisin tai oikeudellisin keinoin, kuten sopimalla maksujärjestelyistä, muistuttamalla velasta, panemalla vireille kanteen tai uudistamalla ulosottoperusteen. Käytännössä velkoja pitää siis huolen siitä, ettei velka pääse vanhenemaan. Kun velan vanheneminen katkaistaan, alkaa uusi vanhentumisaika, joka on saman pituinen kuin alkuperäinen vanhentumisaika.

8. Olenko oikeutettu viivästyskorkoon - kuka laskee?

Mikäli velalle on velallista sitovasti ennalta määritelty eräpäivä, on velkojalla oikeus periä viivästyskorkoa heti eräpäivän jälkeen. Mikäli velalle ei ole ennalta määriteltyä eräpäivää, voidaan viivästyskorkoa periä 30 vuorokautta laskun lähettämisen tai muun maksuvaatimuksen jälkeen.

Viivästyskoron voi laskea joko itse tai laskurin avulla. Viitekorkoa laskettaessa tulee käyttää aina voimassa olevaa Suomen Pankin vahvistamaa viitekorkoa ja laskuria käytettäessä tarkistettava, että voimassa oleva viitekorko on varmasti käytössä. Jos perintätoimisto lähettää maksumuistutuksen, viivästyskoron määrää ei tarvitse laskea itse, vaan perintätoimisto pitää huolen siitä, että velalliselta vaaditaan oikeaa viivästyskorkoa maksumuistutuksen yhteydessä.

Perintä voi olla aikaavievä prosessi, johon sitoutuu huomattavasti yrityksen resursseja. Perintäpalvelumme avulla saatavan perintä on vaivatonta - palvelumme sisältää kaikki perinnän vaiheet maksumuistutuksesta jälkiperintään hyvää asiakaspalvelua unohtamatta.

Tutustu perintäpalveluumme